0
Posted in luovuus, Valokuvaus
maaliskuu 8th, 2019

Kuva edellä – kuten aina

Aloitin katuvalokuvauksen kännykällä. Liikuin koko ajan, pidin puhelinta rintataskussa ja napsin tuhansia hutikuvia vastaantulevista ihmisistä. Mukaan sattui hyviäkin ruutuja, mutta lopetin, kun tunnustin itselleni, että prosessilla ei ollut juuri mitään tekemistä valokuvaamisen kanssa.

En luottanut, että osaisin/uskaltaisin ottaa kuvia vaan lähdin mieluummin lottoamaan. Kun aloittaa alusta, täytyy kiipeäminen aloittaa ensimmäiseltä portaalta!

Koira levykaupan näyteikkunassa.
Kävelin tänään Levykauppa Äx:n ohi Fredrikinkadulla ja melkein hosuin kuin näin tämän hurtan mainostamassa levyjä

Nyt, jokunen vuosi myöhemmin jo osaan sanoa kameran etsimen läpi katsoessa, mitä haluan kuvata ja minkälainen kuva olisi hieno saada!

Viimeisin askelma opin tikkailla on tuskallisen yksinkertainen: malttaminen. Olen tiennyt pitkään, että kuvan perässä on turha juosta, mutta vasta nyt olen pakottanut itseni pysähtymään ja odottamaan, että kuva tulee minun luokseni.

Ja uskokaa tai älkää, mutta näin pieni klikki korvien välissä vaikuttanut kuviini enemmän kuin valtaosa ”oikeasta” kuvausopista moneen vuoteen! (siis silloin, kun maltan pitää siitä kiinni!)

Comments & Reviews

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*