Iloisia ihmisiä Pride-kulkueessa.

Viikon mittainen ylpeys

Armeija olisi ollut loistava paikka tällaiselle umpisuoralle, tasapaksulle vasurille heterolle, ellen olisi niin vahvasti uskonut yksilön merkitykseen. Vaikka olen sisäinen jonoraivooja ja nipo perfektionisti, olen aina uskonut ajatukseen, että ”antaa kaikkien kukkien kukkia”.

Kesäkuun puoliväliin mennessä olivat jo hitaammatkin mainostajat havahtuneet sateenkaarimarkkinointiin ja raahanneet esiin omat kampanjatuotteensa, jolloin kaikille oli selvää, että se hihhuliviikko oli tulossa! Ja sanon hihhuli siinä mielessä, että se tunne jäi ilmoituksista käteen. Markkinoijat olivat nähneet merkittävän ja nousevan ilmiön hedelmän, käyttäneet kuoret omiin tarkoituksiinsa ja jättäneet itse sisällön oman onnensa nojaan.

Pride-kulkue näytti, kuinka jokaisella ihmisellä on oikeus onneen
Pride-kulkueessa monien erilaisten tahojen ajatukset nivoituivat yhdeksi sateenkaaren väriseksi viestiksi ymmärryksestä ja suvaitsevaisuudesta.

Kun Pride-viikko viimein alkoi, olin kovasti huolissani, josko A) tärkeä viesti katoaa markkinoiden tulitukseen ja B) onko seksuaalisesti umpisuoralla, keski-ikäisellä näkymättömättömällä miehellä oikeutta olla tällaisesta asiasta sen kummempaa mieltä?

Viimein saapui lauantai ja katarttinen päätös loistavalle viikolle. Kulkue oli upea voimannäyttö ilosta, ymmärryksestä ja todellinen yksilöiden yhteinen esiinmarssi. Samalla kun sain vakuutuksen, että liike voi hyvin ja on voimissaan, sanoo markkinat mitä tahansa, hoksasin myös, että kyllä, minullakin voi olla näkökulma, eikä se katso väriäni tai mieltymyksiäni, kunhan annan tilaa ja mahdollisuuksia muidenkin ajatuksille!

Ja merkittävimpänä jälkikuvana mieleeni jäi lausahdus, jonka olin kuullut monesti, mutta mikä vasta paraatin myötä aukeni minulle kunnolla: suvaitsevaisuus ja ihmisten tasavertaisuus pitäisi olla jatkuva, ympärivuotinen asia, eikä vain yhden viikon pala vuodessa!

Comments & Reviews

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*